Mother´s soup

Arkisoppaa on syöty nyt kaksi viikkoa loman jälkeen. Elämä alkaa taas voittaa. Aamulla osaa herätä kännykän piippaukseen, eikä käsilaukkuun tule lähdön hetkellä automaattisesti nakattua enää sitä aurinkovoidetta suojakertoimella 50. Käsilaukussa ovat sulassa sovussa kaikki päivän aikana tarvittavat avaimet, puhelimet, huulipunat, pikavälipalat, jos lounas jää väliin sekä muu sekalainen seurakunta naisihmisen tavaraa. 

Mitä tänään syötäisiin-pohdinnan lomassa kaipasin ruokailutilaamme piristystä. Ideoiden kulta-aitassa Pinterestissä hetken surffattuani päädyin kokoamaan kuvissa näkyvän taulun. Jospa sen innoittamana se mamman soppakin maistuisi mansikalta päivästä toiseen. Tekstit ja kehykset kirjoittelin sekä muotoilin muotoonsa tietokoneella, mutta nuo vanhat aterimet kopioin ilmaiseksi jonkin Pinterestin linkin takaa. Tuo mummokukkakuvioinen paperi on Lidlin paperisikermän aarre. Luit aivan oikein. En halua täällä blogissa kauheasti mainostella yrityksiä, mutta nyt tein poikkeuksen, sillä tuosta paperisikermästä tunnuttiin kohisevan menneellä viikolla monessa fb:n väkerrysryhmässä.

Arkimoodissa kodissa kuin kodissa ruoka lienee yksi kulmakivi. Ruokaa mätetään kiireellä suuhun hyvällä tai huonolla menestyksellä. Kiitos aina sen, millä tuulella kukin onkaan. Olen kuin vaivihkaan joka päivä tehnyt ruokapöydälle erilaisia vihannestikkuja ja tomaattikulhoja. Illan tullen kupit ovat yleensä tyhjiä. Tosin neiti määrätietoinen puolitoistavuotias on saattanut haukata esimerkiksi kaikista porkkanatikuista palan ja heittää loput sitten lattialle sen toivossa, että herra karvanaamamme kävisi ne nauttimassa. Mutta tyhjiä kupit siis ovat, on syöntityyli ollut sitten mikä tahansa.