perjantai 6. joulukuuta 2013

5. Kun joulu asettuu taloksi



Kun joulu asettuu taloksi, se hiipii sisään. Laittaa pörröiset villasukkansa jalkaan ja on kuin kotonaan. Pienin askelin taloon syntyy joulutunnelma. Jouluisia pieniä silmäniloja ripustellaan sinne tänne, osa saa kauneutensa puolesta roikkua paikallaan läpi vuoden.

Toisilla on joulumatot ja -verhot, meillä ripotellaan sinne tänne jotakin joulunpunaista. Tuo voimaväri on mieleeni muulloinkin, mutta jouluna erityisesti punainen toimii yhditettynä pellavaan ja valkoiseen.


Kun on aika nostaa esille joulutavaralaatikko, lapset haukkovat henkeään. Nyt vasta esillä ovat muutamat jouluvalot. Valoista kauneimmat ja tärkeimmät, usko, toivo & rakkaus, odottavat ripustajaansa. Noista kyseisistä valoaarteista taidan kirjoitella oman postauksen vielä jonkun päivän kalenteriluukkuun.

Jotakin uutta ja jotakin vanhaa. Se pätee myös joulusisustamiseen. Tämä komea pukki  jäi juuri käteen kaupasta. Olisin halunnut oikein jättipukin, mutta mistähän sellaisen saisi?



Eteisaulassa jouluiloa tuovat ajan patinoimat esineet. Kuvassa oleva tuoli on mökiltä löytyneitä aarteita. Vanha perunakori puolestaan saa joulunajan toimittaa kukkaruukun virkaa. Elävä tuli on kaunis, mutta lapsi- ja koiraperheessä tässä kynttelikössä palaa valitettavan harvoin tuli.


 Miltä joulu tuoksuu? Minun jouluni tuoksu on mausteinen ja runsas. Tuoksuista huumaavin on jouluaaton riisipuuro, lumoavin puolestaan piparitaikinan tuoksu. Juuri ekaluokkalaisen kanssa tehtiin piparitaikina, pikkusiskoilta salaa, totta kai. Nyt suussa maistuu erityisesti upean appelsiinimainen pomeranssinkuori. Tänä vuonna meidän perheen piparit tehdään tällä reseptillä.






1 kommentti:

Kaisa kirjoitti...

Oman jättipukkini ostin aikoinaan Vaasan Anttilasta (fiksuna ihmisenä se oli jouluostosreissun ensimmäinen ostos ja jouduin kanniskelemaan kevyttä mutta massiivista olentoa mukana tuntikausia :).